РОССИЙСКИЙ
ЦЕНТР НАУКИ И КУЛЬТУРЫ В ХЕЛЬСИНКИ
VENÄJÄN TIEDE- JA KULTTUURIKESKUS HELSINGISSÄ

Kalevalan päivät
Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä pidettiin tunnetun suomalaisen tutkijan ja runoilijan Elias Lönnrotin keräämän ja osittain luomankin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunouteen perustuvan Kalevala -eepoksen päivät. Tänä vuonna vietetään kansalliseepoksen venäjännöksen ilmestymisen 120-vuotisjuhlia. Venäjännös on Leonid Belskin käsialaa ja sisältää kaikkien 50 runon venäjännöksen. Kalevala –eepos on Itämeren suomalaiskansoille niin tärkeä luomus, kuin on venäläisille ”Taru Igorin sotaretkestä”.
Eepospäivät avattiin Venäjän tiede- ja
kulttuurikeskuksessa Helsingissä
26 helmikuuta. Silloin järjestettiin Kalevala-aiheisen
mono-oopperan presentaatio. Mono-oopperan
nimi on ”Kantelee
n
lumoava soitto”. Venäjäläinen runoilija, tutkija, kielenkääntäjä ja libreton
tekijä Armas Mishin ja musiikin
säveltäjä
sekä oopperan esittäjä Jevgeni Shorohov (molemmat petroskoilaisia) olivat
työskennelleet neljä vuotta aiheen parissa ja he onnistuivat Kalevalan
omaperäisessä musiikkitulkinnassaan. Tilaisuuden yleisö otti puolitoista
tuntia jatkuneen esityksen lämpimästi vastaan. Esitystä ”vahvisti” mm. se,
että taustaruudulla esitettiin oopperan jatkuessa 150 Kalevala –eepoksen
aiheisiin kuuluvaa visuaalista luomusta – sen parasta kuvitusta. Videoesitys
sisälsi suolaisten, venäjäläisten ja muidenkin maiden taiteilijain
luomuksia.
Juhlia jatkettiin 27 helmikuuta
inkeriläisen Suomessa asuvan pastori Arvo Survon uuden teoksensa
presentaatiolla. Teos sisältää kansanrunoja, jotka kertovat Itämeren
suomalaisten perinteellisistä uskomuksista. Pastori Arvo Survo haluaa näin
kertoa kristinuskon vakiintumisesta Itämeren suomalaisten keskuudessa. Arvo
Survo on luterilainen pastori ja samalla suomalais-ugrilaisten kansojen
perinteellisen kulttuurin tutkija ja hyvä tietäjä. Eräissä suomalaisissa
sanomalehdissä kirjoitettiin, että pastorin uutta teostaan voidaan pitää
eräänlaisen Kalevalan jatkumona. Arvo Survo lauloi presentaatiotilaisuudessa
venäjän, suomen ja romanikielillä joitakin teokseensa kuuluvia runoja. Hän
säesti itse esitystään kanteleella.
Pietarilaisen
”Sampo -keskuksen” esittely järjestettiin samana päivänä. Keskuksen tiloissa
toimivat kielikurssit, joille osallistuvat lukevat suomea. Keskuksen
työntekijät järjestävät turistimatkoja ja valmistavat perinteellisiä koruja.
Keskuksen johtaja Tatjana Bykova-Soittu esitteli sen toimintaa. Tilaisuuteen
osallistui ”Sampo -keskuksen” työntekijöitä sekä ”Ilmatar” –muotiteatterin
taiteilijoita (Petroskoi, johtaja Irina Poroshina). Esiteltiin
kansallispukuja sekä nykyaikaisia ”sampo” –tyylin asuja, joita olivat
suunnitelleet muotoilijat Pietarista, Petroskoista ja Lappeenrannasta.
Kalevala –päivä on Suomessa virallinen juhlapäivä, joten 28 helmikuuta nähdään kaikkialla myös valtionlippuja. Sinä päivänä oli Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukseen saapunut Kalevalasta kiinnostuneita ihmisiä, mm. Suomi –Venäjä seuran edustajia. He tutustuivat Vienan laulumailla eläneiden karjalaisten perhearvoihin, moraaliinsa, jonka ansiosta tuleville sukupolville ja koko maailman kulttuurille oli jäänyt arvokkaana jäämistönä kalevalainen runotraditio. Luennon tästä aiheesta piti tapahtumassa joensuulainen filosofian tohtori Juri Shikalov.
Kalevala –päivien juhliminen Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa on muodostunut jo perinteelliseksi. Niiden puitteissa saapuu keskukseen Suomen ja Venäjän yhteiskuntapiirien edustajia. Tällaisten merkkipäivien yhteinen vietto kielii vakuuttavasti meidän yhteisistä kulttuurijuuristamme.
Ylimmät järjestöt