_3.gif)
РОССИЙСКИЙ
ЦЕНТР НАУКИ И КУЛЬТУРЫ В ХЕЛЬСИНКИ
VENÄJÄN TIEDE- JA KULTTUURIKESKUS HELSINGISSÄ
”Venäläiset tapaamiset” Helsingissä
Venäjän tiede- ja
kulttuurikeskuksessa Helsingissä pidettiin 5 – 6 toukokuuta
suomenvenäläisten 34. tilaisuus - maanmiesten ”Venäläiset tapaamiset”.
Venäjänkielisiä asuu nykyisin Suomessa jo yli 42 tuhatta.
Venäläiset ovat väestöryhmänä lukumäärältään kolmannella sijalla
suomalaisten ja ruotsalaisten eli suomenruotsalaisten jälkeen Suomen
tasavallassa.
Suomen suurimmat venäläisten muodostamat kansalaisjärjestöt: 60 vuotta sitten perustettu Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto Ry ja viisi vuotta sitten perustettu Suomen venäjänkielisten järjestöjen yhdistys Ry (FARO), johon kuuluu noin 30 järjestöä, pitivät huolen ”Venäläiset tapaamiset” –tapahtuman tilaisuuksien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.
Yhtenä tällaisista
tilaisuuksista oli seminaari ”Venäjänkieliset tiedotusvälineet Suomessa:
kehityksen näkymiä”, jonka oli FARO järjestänyt.
Kyseessä oli ensimmäinen yritys saada samaan saliin Suomessa venäjänkielellä
ilmestyvien sanoma- ja aikakauslehtien sekä sähköisen median toimittajia.
Seminaarissa pohdittiin lukuisia ongelmia, asetettiin tehtäviä ja tavoitteita. Itseltään seminaarin osanottajat kysyivätkin: mitä ja ketä varten he työskentelevät, mistä saadaan avustajia ja kirjoittajia, mikä on median ja äidinkielisen kirjallisuuden rooli kotimaan ulkopuolella, ovatko Suomessa toimiva venäjänkielinen media suomalaiseen yhteiskuntaan mukautumisen kanavana?
Toimittajat käsittelivät ammattiinsa liittyviä vaikeuksia ja ajankohtaisia ongelmia kahdessa – painetun sanan ja sähköisten tiedotusvälineiden – työryhmässä. Seminaarin päätteeksi pidettiin yhteinen tilaisuus, johon osallistui noin 80 ammattilaista.
Suomessa ilmestyviä venäjänkielisiä julkaisuja edustivat ”Spektr” - ja ”Severnyi torgovyi putj” – sanomalehtien, ”Mozaika” -, ”LiteraruS” – ja ”Focus” –aikakauslehtien, ”Inyje berega” –kirjallisuusjulkaisun sekä ”Radio ”Sputnik” –aseman ja YLE:n venäjänkielisten radio-ohjelmien toimittajat. Suomen eri kaupungeissa ilmestyy muitakin venäjänkielisiä julkaisuja.
Kaikki he pitävät
itseään suomalaisen kulttuurin venäjänkielisenä osana ja samalla venäläisinä
kotimaansa rajojen ulkopuolella. He yrittävät kaikin keinoin vaalia rikasta
venäläistä kulttuuria heille uudessa asuinympäristössä, haluavat säilyttää
venäjänkielensä tasokkaana, jouduttaa suomalaisten kiinnostusta
Venäjästä ja venäläisten - Suomen asioista.
Seminaarissa tehtiin useita mielenkiintoisia aloitteita ja ehdotuksia. Niinpä suunnitellaan Suomessa venäjänkielellä toimivien tiedotusvälineiden toimittajain klubin perustamista, linkkipankin muodostamista, minkä avulla voidaan helpommin löytää venäjänkielisten paikallisten julkaisujen nettiversiot, halutaan pitää vastaisuudessa uusia seminaareja Suomessa asuvia venäjänkielisiä askarruttavien asioiden pohtimiseksi.
”Venäläisten tapaamisten” puitteissa pidettiin maan eri kaupungeista - Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Lappeenrannasta, Imatralta, Porista, Salosta, Kotkasta ja eräistä muista Helsinkiin saapuneiden omatoimisten taiteilijaryhmien konsertteja. Kahtena päivänä oli lavalla taiteilijoita yhteensä noin 8 tuntia. Konsertteihin osallistui kuoroja, tanssiryhmiä, orkestereita, lastenteatteri, solisteja, ”Iloiset ja viisaat” –tietokisaryhmä. Yhteensä 19 taideryhmää esiintyi yleisölle. Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen ”Arbat” –sali oli täynnä katsojista. Kolmesataapaikkainen sali uhkui iloa ja liikuttuneisuutta kun yleisö sai jälleen kerran uuden kosketuksen äidinkieleen ja ikiomaan kulttuuriinsa. Monet tapasivat ystäviään ja sukulaisiaan tilaisuuksien puitteissa. Helsingissä toimivan keskuksen tiloissa järjestettiin lasten piirustus- ja kirjauutuusnäyttely.
”Venäläisiin tapaamisiin” osallistui yhteensä yli 700 ihmistä. Tilaisuuksissa nähtiin Venäjän Suomessa toimivan laajan diplomaattikunnan virkailijoita, kutsuvieraita Suomen valtionvirastoista ja lukuisista kansalaisjärjestöistä.
Ylimmät järjestöt
